Kesäpeite

Tässä yksi päivä anopin luona kyläillessä osui silmä kauniin väriseen peittoon. Hassua sinällään, luulen nähneeni peiton usein ennenkin, mutta tällä kertaa katse jäi tutkiskelemaan peiton kaunista kuosia. Anteliaana ihmisenä anoppi lupasi sen meille silmääkään räpäyttämättä, kun huomasi minun siitä kiinnostuneen. Samasta kasasta löytyi myös harmaa päiväpeitto, joka sekin kuulemma joutilaana etsiskeli paikkaansa ja niin sai meidän makuuhuone vähän uutta ilmettä. 

Täkissä on kyllä jotain hurmaavaa. Kankaan pinta on kymmenien vuosien saatossa hioutunut niin pehmeäksi, että ei paremmasta väliä. Se on niin kesäinen ja romanttinen, että ihan hymyilyttää.

Voi pojat, eihän tästä varmaan töihin tarvitse enää lähteäkään, kun näin halvallakin pystyy sisustamaan ;)

Rivitalokodin terassi ( ja näkösuojaa terassille)

Terassi rupeaa olemaan nyt siinä kunnossa, kun se tämän kesän saa ollakin. Hillitympi yksivärinen matto olisi vielä toiveissa, mutta se budjetoitaneen vasta ensi kesälle. Olemassaolevan maton olen saanut siskoltani ja se palveli aiemmin jonkin aikaa Ipanan huoneessa. Nyt kun sille ei enää muuta käyttöä ollut, päätyi se tänne terassille. 

Koska joka puolella ympärillämme on asuntoja, ja ihmisiä liikkuu, kaipasimme terassille näkösuojaa katseilta. Avonaisen etuosan näkösuoja hoituu hienosti bambu rullakaihtimien avulla, mutta sivusuuntiin oli vielä jonkin verran näkyvyyshaittaa. Toinen sivu saatiin mukavasti peitettyä, kun haettiin Ikealta 7 euron verhotankosetti ja siihen roikkumaan äidiltä tarpeettomaksi jääneet henkäyksen ohuet valkoiset verhot. Aivan tosi hyvä keksintö, vaikka itse sanonkin ;) Verhot on helppo irrottaa pesuun silloin tällöin, koska ne on ripustettu tankokujan kautta ja ne sujahtaa helposti tankoon. 

Tässä vielä sohvasta parempaa kuvaa, kun aiemmin sitä vain vähän vilauttelin. Sohva on siis tänä kesänä hankittu ja olen siihen todella tyytyväinen. Hillitty runkoväritys sopii hienosti meidän terassille, koska se on muutenkin yleisilmeeltään aika vaalea. Sohva on verhotangon lisäksi ainoa uusi hankinta, muut tavarat ja esineet olen kaivanut omista olemassa olevista kätköistä. Sohva ei ollut ihan edukkaimmasta päästä, mutta muuten kyseessä on siis aikamoinen budjettiterassi :). 

Grillin kirsikanväriset puuosat kirvelee silmiä, mutta onneksi ei luonnossa ole ihan noin kirkuvat, kuin tässä ylivalottuneessa kuvassa :D Miehelle ehdottelin, josko maalattaisiin puuosat mustaksi, mutta taitaa olla niitä hommia, joihin päästään käsiksi vuonna 2017. Jos silloinkaan. 

Sinkkiämpärit on muuten aivan mahtavia kukkaistutuksissa, ei ruostu eikä mene miksikään, vaikka on ulkona ympäri vuoden käytössä. Ja kauniitakin vielä kaiken lisäksi. Mun silmään ainakin :) 

Mitäs tykkäätte?

Täydellinen astiasto koossa ja vähän paremmat voileivät

Moikka! Ei ole kovin aktiivista ollut kirjoittajan puolelta täällä blogissa, mutta kyllähän te tiedätte, kesä ja kaikkee. Pieni kotimaan matkakin heitettiin tässä menneellä viikolla ja aika rientää muutenkin. Muistatteko vielä keväältä ne mun suunnitelmat Täydellisestä astiastosta? Nyt olen saanut kerättyä astiaston aivan kokonaisuudessaan, jokaista astiaa myöten, jonka ko. postauksessa mainitsin. Ja en todellakaan voisi olla enempää tyytyväinen. Astiasto on, kuten jo mainittua, täydellinen. Viimeiset astiahankinnat mahdollisti Iittalan Outlettien ale, jossa Teema-astioita sai 5 €/kpl. Ehdin muutamia astioita keräämään myös Citymarketin keräilykampanjasta. 

Ehkä eniten astiastossa on ilahduttanut Lempi-lasit, jotka ovat osoittautuneet loistaviksi ihan arkikäytössäkin, toisin kuin aluksi hieman epäilin. Lasi on melko ohutta, mutta lasit ovat olleet meillä nyt parisen kuukautta ihan jokapäiväisessä käytössä, eikä yhdenkään lasin särkyminen ole ollut lähelläkään. (Ipana nyt tosin ei näistä vielä juo, se lisäisi vaaramomenttia aika moninkertaiseksi) Lasit on ihanan sirot, mutta kuitenkin jämäkät. 

Teeman salaattikulhoon löysin Sokkarilta viimeisen mallikäytössä olleen harmaan muovikannen ja sain sen todella edullisesti, koska kansi oli mallikäytössä jonkin verran naarmuuntunut. Naarmuja on sittemmin tullut lisääkin omassa käytössä, joten ehdottomasti on ollut hintansa väärti. Iittalan myymälässä kannella on ollut hintaa n. 21 €, minä maksoin muistaakseen n. 6 €. 

Savonia - aterimet on myös osoittautuneet todella hyviksi, sirot ja kevyet sekä muotoilultaan ajattomat. Kuten varmaan huomaa, suhtaudun aika intohimoisesti näihin meidän astioihin, mutta mikäs sen parempaa kuin olla erityisen tyytyväinen johonkin tekemäänsä hankintaan ;). Uusilla astioilla on ollut sekin positiivinen vaikutus, että ne tosiaan motivoi vähän enemmän panostamaan ruokaan ja sen esillepanoon :) 

 

Niin ja ne leivät:

Tuoretta ruisleipää

Oivariinia

Pari palaa ohutta pippurikinkkua

Savustettua lohta

Keitetty kananmuna viipaloituna

Runsaasti tilliä

Ihan hyvä iltapala :)  

Kanahampurilaiset

Tarvitset:

Kaupan valmiita hampurilaissämpylöitä
Tomaattia
Maustekurkkua
Sipulia
Salaattia
Cheddar - juustoviipaleita
Hampurilaiskastiketta
Ketsuppia

Tarpeet kana-/jauhelihapihveihin

Kana-/Jauhelihapihvit:

400 g kananpojan paistijauhelihaa/ tavallista jauhelihaa

1 kananmuna

2 dl Valio 3-juuston kermaa

pippurisekoitusta

1 dl korppujauhoa

1 pss Blå Band klassinen ranskalainen sipulikeitto (tässä vähiten suolaa, jos käytät muun merkkistä, älä laita ihan koko pussia, tulee liian suolaista)

Sekoita pihvitaikinan ainekset ja taputtele niistä kylmällä vedellä kostutetuin käsin 6 - 10 tasakokoista pihviä. Paista uunissa 200 asteessa (kiertoilma 175 astetta) 20 min. Ota pihvit uunista ja laita Cheddar-juustoviipaleet päälle. Paista vielä uunissa muutama minuutti, jotta juusto hieman sulaa. 

Laita puolitetut hampurilaissämpylät pariksi minuutiksi uuniin, jotta ne lämpiävät ja hieman rapeutuvat. 

Tarjoa tomaatti, maustekurkku ja sipuli viipaloituna niin, että jokainen voi itse täyttää hampurilaisensa.

P.S Lisää ruokajuttuja ja ohjeita löydät blogistani tunnisteen "Ruokia" alta. 

Kodin tuntu

Mies toi minulle tässä päivänä eräänä hääpäiväkukkia. Vuosien koulutuksen se vaati, mutta tulihan ne vihdoin sieltä oma-aloitteisesti. Tällä kertaa minä olin se törppö, joka ei muistanut mitenkään... 7. hääpäivä se nyt oli sitten. 7 vuotta naimisissa ja 15 vuotta yhdessä. Se tekee yli puolet mun elämästä. Kuulostaa romanttiselta ja tavallaan sitä onkin, mutta ihan lapsiahan me silloin oltiin. Kun on lapsesta kasvanut aikuiseksi toisen kanssa, on joskus vaikea muistaa, että molemmat on oikeasti yksilöitä omine tunteine ja tarpeineen, vaikka muuten aika tiivis yksikkö oltaisiinkin. Näin aikuisiällä sitä jo vähän eri tavalla kaipaa tilaa itselleen ja ehkä arvostaakin itseään enemmän omana itsenään. 

Näin taloudellisen konkurssin kourissa sitä täytyy yrittää piristää kotia sieltä jo valmiina löytyvillä jutuilla. Ruokapöytään sain vähän särmää ihan niin pienellä jutulla, kun siirtämällä vanha tarjotin kukkamaljakon alle. Kukat on mielettömän kauniit, katse hakeutuu ihan väkisinkin niihin koko ajan. 

Kaipailin pitkään keittiöön uutta mattoa ja tuossa kevättalvella meidän äiti toi sukulaisilta minulle pari räsymattoa näytille ja se olikin sitten siinä. Juuri se ihana pehmeä ja kodikas matto mitä keittiöön kaipailinkin. Räsymatot on kertakaikkisen mainioita, niin helppoja ja lempeitä. 

Kodikkuus on mulle ehdottomasti nyt tärkeintä, tyyliseikat on toissijaisia. Tämä on minulle ensimmäinen koti elämässäni, johon ei liity mitään huonoja muistoja tai negatiivista painolastia ja sen takia tämä koti on mulle niin tärkeä. Oikeastihan se kodin tuntu syntyy niistä ihmisista joita siellä asuu. Ei rahalla tai tavaralla pysty ostamaan kodin tuntua. Vaikka olisi kuinka kalliita ja hienoja tavaroita, ei se koti tunnu kodilta, jossa siellä olevien ihmisten on paha olla. Tämä koti on tärkein kodeista joissa olen asunut ja ajatus että siitä pitäisi joskus luopua, tuntuu riipaisevalta. 

Meillä alkoi muuten jo loma. Seuraavat viisi viikkoa me kirmaillaan kesälaitumilla koko perhe. Ja ainakin kelien puolesta näyttää erittäin lupaavalta :) Mukavaa viikon jatkoa!

Uusi polyrottinkisohva (vihdoin!)

Moikkelis koikkelis! Olen ottanut vähän luovaa taukoa blogista, mutta nyt ihan intouduin, kun pitihän mun päästä esittelemään uutta sohvaa, joka hankittiin meidän terassille. Nojaa, ei se ainut syy ole, on muutenkin ollut jo vähän sellainen olo, että jotain pitäisi päästä tänne näpyttelemään. 

Arki se meillä rullailee aina vaan tasaiseen tahtiin, mitä nyt ipanan kanssa elellään jäätävän uhman kourissa ja nyt ei enää edes naurata, vaikka pari kuukautta sitten saattoi naurattaakkin. Se on kyllä suorastaan kiehtovaa, miten jo tuollainen 2 v 5kk tietää tasan mistä naruista vedellä, jotta saadaan porukoiden hattu kiehumaan. Ipana on aina ollut hmm... aika vaativa,voisi kai sanoa.  Luulin jo kehittäneeni itselleni melkoisen kärsivällisyyskuoren, mutta hah, se olikin vasta esimakua tulevalle. Onneksi mun äiti ja sisko on hirmu hyviä lohduttamaan, ne sanoo, että ei tätä kestä kun siihen asti, kunnes se lapsi muuttaa kotoa. 

No, takaisin sohvaan. Se on hieno. Olen niin tyytyväinen, kun valittiin tuo harmaanruskealla rungolla oleva perinteisen musta sijaan, se on jotenkin niin pehmeä ja luonnollinen. Minähän olin näistä polyrottingeista haaveillut jo useamman vuoden ajan ja viime viikonloppuna käytiin vihdoin tämä sohva ja rahi ostamassa. Onneksi käytiin, nimittäin pari päivää sitten laukesi autosta takajarru ja jos olisi siitäkin remontista tiedetty, olisi rottingit voinut jäädä ostamatta :D Täällä kotiäidin palkkakuopassa kun edelleen kituutellaan ;) 

Himppaisen tuossa jo laittelin terassia kuntoon, mutta kukat ja kaikki muu sälä on vielä työn alla. Mutta hieno   siitä tulee. Sellaista tällä kertaa, palataan taas kun ehditään :) Mukavaa viikonloppua!

Luonnonkosmetiikkaa

Minulla on ollut tavoitteena siirtyä käyttämään luonnonkosmetiikkaa niin, että sitä mukaa kun vanhat tuotteet loppuu, ostan tilalle luonnonkosmetiikkaa olevan tuotteen. Massiivisen kaappiensiivous - operaation seurauksena olen käyttänyt pois kaikki vanhat kosmetiikkaputelit ja nyt suurinpiirtein kaapissa on todellakin vain sellaisia purkkeja, jotka ovat käytössä juuri nyt. Ylipäätään käytän melko vähän kosmetiikkaa ja normaalikäytössä on vain shampoo ja hoitoaine, kasvojenpesugeeli, deodorantti, kuivashampoo ja hammastahna. Pakkasten aikaan käteni kuivuvat korpuksi ja niitä rasvailen perusvoiteella. Normaalioloissa en käytä mitään kosteusvoiteita. Meikkiä käytän kyllä jonkin verran, yleensä aina jos poistun johonkin ihmisten ilmoille :) 

Satunnaisessa käytössä on jalkavoide, kynsilakka, kynsilakan poistoaine sekä kasvojen- ja vartalonkuorinta -aineet. Nyt tosin olen käyttänyt kaikki kuorinta-aineetkin pois ja jatkossa ajattelin korvata ne kotitekoisilla "luomu"aineilla. Hunaja ja sokeri on varmaan ainakin hyviä siihen tarkoitukseen. Saa vinkata, jos jollain on omia hyväksi todettuja seoksia :)

Madaran hiustenhoitotuotteet ovat ylittäneet odotukseni luonnonkosmetiikka -aineiksi ja niitä olenkin jokusen putelin jo ostanut. Aiemmin kokeilin Flow - kosmetiikan shampoopalaa, mutta se ei kyllä käynyt ollenkaan hiuksilleni ja teki niistä niin tahmeat, että en kirjaimellisesti saanut hiusharjaa menemään hiusten läpi. Paketissa sanottiin tahmeuden häviävän joidenkin pesujen jälkeen, mutta minulla ei kyllä hävinnyt vaikka käytin palan loppuun saakka. 

Laveran kasvojenpesugeeli on osoittautunut myös hyväksi aineeksi, sillä lähtee meikitkin helposti pois. Minä en ole koskaan oppinut käyttämään puhdistusmaitoja tai -emulsioita, vaan olen aina pessyt kasvoni geelimäisellä tuotteella. 

Ajatuksena luonnonkosmetiikkaan siirtymisessä minulla on keinotekoisten kemikaalien välttäminen ja ekologiset syyt. 

Olen muuten lopettanut myös hiusten värjäämisen 15 vuoden värjäämiskierteen jälkeen. Minulla on pitkät hiukset ja nyt reilun vuoden värjäämättömyyden jälkeen oman väristä hiusta on vasta noin 1/4 osaa hiuksista... Pitkä projekti on edessä ja kieltämättä hiukset on aika hirveät, kun päässä on kahta eri väriä... Ajattelin kysyä kampaajalta, josko sitä voisi jonkinlaisella raidoituksella vähän lieventää.

Minusta olisi tosi mielenkiintoista kuulla muidenkin kokemuksia luonnonkosmetiikasta ja hyvistä tuotteista ja vaikka niistä huonoistakin kokemuksista :) 

Arki

Arki se vaan rullaati rullaa. Pitkään aikaan ei tunnu muuta olleenkaan, kuin sitä arkea. Jopa viikonloput on arkea, aina on rästissä jotain tyhmiä kotihommia, joita ei ehdi viikolla tehdä. Ruokaa pitää laittaa viikonloppuisinkin. Lapsen kanssa se vaan on pidettävä paletti kasassa, oli arkipäivä tai viikonloppu. Voisi kai sitä joskus heittäytyä villiksi ja tehdä asioita vähän eri lailla, mutta pasmathan siinä menee sekaisin koko jengillä. Ei me kai muutenkaan olla mitään kovin spontaaneja tyyppejä, sillon on hyvä ja turvallinen olla, kun asiat menee niinkuin aina. 

Se on ihan totta, mitä sanotaan, että oikeasti se arki koostuu sellaisista pienistä iloista. Vaikka kukista pöydällä. Nykyään mulla on melkein aina tuoreita leikkokukkia kotona, se on pieni panostus itseeni, kun en  muuten paljoa rahaa omiin juttuihin hummaile. Vaatteita ja kosmetiikkaa ostan aivan naurettavan vähän, eikä ole harrastuksiakaan, jotka maksaisivat. Tai no, kai tämä koti on mulle tavallaan harrastuskin, siihen ne rahat menee mitä menee. 

Ruuanlaitto ei ole minulle ollut koskaan mikään intohimo, vaikka ihan hyväksi kokiksi olen oppinutkin. Ruuanlaiton suurin haaste lienee nimenomaan se arkiruoka. Kuka tahansa osaa tehdä kirjan mukaan vähän hienompiakin ruokia, mutta enemmän taitoa ja viitseliäisyyttä vaatii saada arkiruuasta herkullista, terveellistä ja monipuolista joka ikinen päivä. Ruoka on yksi asia mihin meillä panostetaan, niin rahallisesti, kuin ajallisestikin. Se on arjen luksusta. Aina on kyllä tosin sama pähkäily kauppalistaa tehdessä, että mitä sitä nyt taas tekisi. Olisi oikeasti ihan fiksua alkaa pitää jotain listaa arkiruuista, josta voisi sitten poimia ideoita kun pää lyö tyhjää. (Ja ainahan se lyö juuri silloin kun sitä kauppalistaa pitäisi tehdä).

Prismasta sai makoisia luomuomppuja, melkein jalkapallon kokoisia ja ihanan rapsakoita. Ja niin kauniin ja terveellisen näköisiäkin :)

Näin se yksi arkiviikko on täällä pyörähtänyt taas käyntiin. Hyvillä mielin on lähdetty mukaan ja tiedossa on parina päivänä päivittäisen peruspuistoilun lisäksi kavereidenkin tapaamisia. Niistä on kyllä tullut näin  kotona ollessa tärkeitä hetkiä. 

Mukavaa viikkoa sinullekin :)